Alumiinihydroksidi, yleisenä epäorgaanisena yhdisteenä, käytetään laajasti eri aloilla, kuten lääketieteessä, kemian tekniikassa ja vedenkäsittelyssä. Sen turvallisuus on aina ollut huolenaihe, joka vaatii tieteellistä analyysiä useista ulottuvuuksista, kuten kemiallisista ominaisuuksista, sovellusskenaarioista ja annosvaikutuksista.
Lääketieteen alalla,alumiinihydroksidion yksi antasidien pääkomponenteista. Se reagoi mahahapon kanssa alumiinikloridin ja veden tuottamiseksi, ja sillä on merkitystä mahahapon neutraloinnissa. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että alumiinihydroksidivalmisteiden lyhytaikainen kohtalainen käyttö on turvallista, mutta pitkäaikainen liiallinen käyttö voi johtaa alumiini-ionien kertymiseen kehossa, aiheuttaen haittavaikutuksia, kuten ummetusta ja osteoporoosia. Maailman terveysjärjestö suosittelee, että aikuisten päivittäinen alumiinin saanti ei saisi ylittää 1 mg/kg ruumiinpainoa.
Teollisuussovelluksissa alumiinihydroksidi, kun sitä käytetään liekinestoaineena, täyteaineena jne. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alumiinihydroksidipöly ärsyttää hengitysteitä ja pitkäaikainen altistuminen voi johtaa pneumkonioosiin. Yhdysvaltojen työturvallisuus- ja työterveyshallinto (OSHA) asettaa aikapainotetun keskimääräisen pitoisuusrajan 5 mg/m ³ alumiinihydroksidille työpaikan ilmassa.
Ympäristöturvallisuuden kannalta alumiinihydroksidi on alhainen myrkyllisyys aine, mutta sen päästöjä on silti valvottava tiukasti. Alumiinihydroksidin käyttö vedenkäsittelyprosesseissa voi muuttaa vesistöjen pH -arvoa ja vaikuttaa vesiekosysteemeihin. EU: n Reach -asetuksessa luetellaan alumiinihydroksidi rekisteröidyn kemiallisena aineena ja vaatii yrityksiä toimittamaan täydelliset turvallisuusarviointitiedot.
Tieteellinen käyttöalumiinihydroksidivaatii kattavan riskienhallintajärjestelmän perustamista. Lääketieteen alalla annosohjeita tulisi noudattaa tiukasti pitkäaikaisen käytön välttämiseksi; Teollisuustuotannossa on tarpeen varustaa tarvittavat suojalaitteet ja seurata säännöllisesti työympäristöä; Ympäristönsuojelun kannalta olisi luotava tiukat päästöstandardit. Tieteellisen johtamisen ja teknologisen innovaatioiden avulla alumiinihydroksidin turvallinen käyttö voidaan taata täysin.
